Our core beliefs - Finnish (pdf)

Christian Democrats A value-oriented concept party - Finnish (pdf)

Christian Democrats A value-oriented concept party2 - Finnish (pdf)

Sydänasiamme

Perhe on tärkein yhteisömme. Perheessä meidät huomataan ja meitä rakastetaan ainutlaatuisina yksilöinä, sellaisina kuin olemme. Tarvitsemme perhettä voidaksemme kasvaa ja kehittyä. Hyvin toimiva perhe luo turvallisia lapsia ja turvallisia aikuisia. Siksi myös vanhemmat ovat niin tärkeitä ja he tarvitsevat kaiken tuen minkä he voivat saada tärkeässä roolissaan. Me olemme ainoa puolue, joka haluaa säilyttää avioliiton nykyisessä muodossaan.

Kristillisdemokraatit haluavat tukea perheitä – eivät ohjata niitä. Lähdemme lapsista ja heidän tarpeistaan. Haemme siksi sinun tukeasi, jotta voisimme antaa vanhemmille enemmän valtaa päättää itse kuinka he haluavat muovata elämänsä.

Useimmat nykypäivän vanhemmat toivovat voivansa omistaa enemmän aikaa lapsilleen. Siksi me kristillisdemokraatit haluamme ottaa käyttöön hoitoavustuksen, joka merkitsee sitä, että kunta olisi velvollinen maksamaan taloudellista korvausta niille vanhemmille, jotka haluavat itse hoitaa lapsensa näiden ollessa pieniä. Vastustamme kaikkia yrityksiä jakaa väkisin vanhempainvakuutus. Sitä vastoin haluamme lisätä vanhempainvakuutukseen 300 lastenpäivää arvoltaan 60 000 kruunua. Se antaisi vanhemmille mahdollisuuden lyhentää työaikaansa lasten ollessa pieniä. Haluamme myös parantaa lapsiperheiden toimeentuloa kaksinkertaistamalla lapsilisän, josta maksettaisiin veroa. Oikeudenmukaisuus lisääntyisi silloin, koska vähemmän veroa maksavat saisivat pitää enemmän siitä.

Turvallisuutta ja opiskelurauhaa kouluun 
Toverien kiusaaminen eli mobbaus, häiritsevät oppilaat ja loukkaavat sanat ovat valitettavasti arkipäivää monessa koulussa. Siihen kristillisdemokraatit haluavat muutoksen. Koulun tulee antaa kaikille oppilaille tietoja ja kasvattaa oppilaat yhdessä heidän vanhempiensa kanssa vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Toverien kiusaamista koulun ei ehdottomasti tule sallia.

Lapset ovat erilaisia ja kullakin oppilaalla on oikeus tulla huomatuksi ja arvostetuksi omista lähtökohdistaan. Koulun vastuulla on panna merkille oppilaat, joilla on erityisiä oppimisongelmia, mutta myös ne oppilaat, joilla on nopea käsityskyky. Kunkin tulee saada tehtäviä, jotka kannustavat heitä kehittymään sekä tiedollisesti että sosiaalisesti. Kaikkien peruskoulun päättävien oppilaiden täytyy osata ruotsin kieli kunnolla. Ruotsin kielen taitojen parantamiseksi tarvitaan tehokkaita toimia.

Haluamme myös enemmän yhteistyötä koulun ja kodin välillä, koska se on edellytys oppilaiden onnistumiselle. Oppilaalla ja hänen vanhemmillaan tulee esimerkiksi olla oikeus valita sellainen koulu ja sen tyyppinen pedagogiikka, joka sopii heille parhaiten.

Ihmisarvoinen hoito ja huolto 
Kristillisdemokraatit ovat taistelleet ja tulevat aina taistelemaan kaikkien ihmisten oikeudesta turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhustenhoitoon. Ja me haemme sinun luottamustasi politiikalle, jossa ihmisarvo on etusijalla.

Vaalimme turvallista, ihmisystävällistä ja yhteisesti rahoitettua huolenpitoa potilaista ja omaisista. Jokaisen ihmisen ehdottoman, yhtäläisen ja ainutlaatuisen arvon täytyy aina olla ohjenuorana. Se merkitsee, että kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus sairauden- ja terveydenhoitoon iästä ja muista edellytyksistä riippumatta. Potilas on asetettava etusijalle ja hänelle on taattava ihmisarvoinen hoito.

Vanhempien siirtolaisten täytyy saada asua yhdessä samaa äidinkieltä puhuvien ihmisten kanssa tai lähellä heitä. Henkilökuntaa palkattaessa pitää vanhusten äidinkielen taito laskea ansioksi.

Haluamme ottaa käyttöön arvostustakuun, joka mm. merkitsee sitä, että henkilökuntaa pitää olla riittävästi, jottei ketään unohdeta, vaan kaikki huomataan ja kaikista huolehditaan. Eikä kenenkään tarvitse kuolla yksinäisyydessä.

Kukoistava elinkeinoelämä luo hyvinvointia
Maamme on täynnä työteliäitä ihmisiä, joilla on runsaasti ideoita. Nyt tarvitaan politiikkaa, joka tarttuu mahdollisuuksiin. Uusia työpaikkoja syntyy kun yksityiset ihmiset katsovat yrityksen perustamisen tai kehittämisen vaivan arvoiseksi. Tiellä olevat esteet on raivattava pois. Kristillisdemokraatit haluavat siksi vapauttaa puuhakkaat urakoitsijat sääntöjen sekasotkusta ja lomakepinoista poistamalla turhat säännöt.

Työnantajien täytyy nykyisin maksaa osa pitkäaikaissairaiden palkasta. Se johtaa siihen, että huonommasta terveydestä kärsivien on vaikeampi saada työtä. Yrityksiä on kannustettava palkkaamaan työvoimaa, ei päinvastoin. Siksi sairauspalkan osarahoitus on lopetettava, ja se osa sairauspalkkajaksosta, jonka työnantajat nyt joutuvat maksamaan, täytyy puolittaa yhdeksi viikoksi. Jotta yrittäjyys suurempien kaupunkiemme lähiöalueilla helpottuisi, tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, esimerkiksi riskipääomaa.

Uusien työpaikkojen myötä saamme myös enemmän resursseja välttämättömiin sijoituksiin mm. terveyden- ja sairaanhoidon alalla.

Ruotsin kieli ja työpaikka ovat integraation avain 
Yhteiskunnasta, joka arvostaa erilaisuuttamme, tulee rikkaampi yhteiskunta. Parempi kokonaisuus syntyy erilaisuuksien täydentäessä toisiaan. Aivan liian usein kuitenkin unohdamme tämän, jolloin erilaisuuden pelko johtaa syrjintään. Näemme sen työelämässä, oikeuslaitoksessa ja kapakkajonossa. Tätä vastaan täytyy taistella kaikin tavoin.

Moninaisuuden hyväksyminen ei merkitse sitä, että ummistaisimme silmämme ristiriidoilta, joita saattaa syntyä. Nämä täytyy ratkaista toisiamme kunnioittaen lähtökohtana yhteiskuntamme yhteiset kulttuuri- ja demokratia-arvot, joita me kristillisdemokraatit kutsumme ”eettiseksi minimiksi”.

Ruotsin kieli avaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhteyteen ja on tie Ruotsin työmarkkinoille. Ruotsin kielen opetukseen tulee yhdistää harjoittelu, oppilaspaikka tai työpaikka.

Surkean harvalla pakolaisella on oma toimeentulo edes viittä vuotta sen jälkeen kun heidät on otettu vastaan kunnassa.  Aikainen yhteys Ruotsin työelämään vaikuttaa ratkaisevasti työnsaantimahdollisuuksiin. Siksi tähän on pyrittävä jo pakolaisen hakiessa turvapaikkaa, olipa kyseisellä henkilöllä oleskelulupa tai ei.

Voimakkain toimenpide segregaation estämiseksi on huolehtia siitä, että kaikilla asuntoalueilla on erilaisia rakennusmuotoja. Tähän tarvitaan enemmän asuntoja, mutta myös että useammille annetaan mahdollisuus omistaa asuntonsa.

Turvallisuus kaduilla ja toreilla 
Monet ovat huolissaan lisääntyvästä väkivallasta ja pelkäävät joutuvansa sen kohteeksi. Poliisiasemia lakkautetaan ja vanhemmat ihmiset ovat vaarassa eristäytyä, koska he eivät uskalla mennä ulos pimeän tultua. Kenenkään ei pitäisi pelätä joutuvansa väkivallan kohteeksi tai ryöstetyksi..

Kristillisdemokraatit haluavat siksi antaa poliisille tarvittavat resurssit, jotta he voisivat taistella myös varkauksien, murtojen ja pahoinpitelyn kaltaisia rikoksia vastaan, jotta saamme takaisin turvallisen ympäristön asuntoalueilla, kaduilla, torilla ja omassa kodissa. Siirtolaistaustaisia poliiseja on palkattava lisää ja poliisien täytyy näkyä entistä useammin lähiöissämme.

Yhteiskunnan täytyy myös selvästi osoittaa, ettei se hyväksy välinpitämättömyyttä ja passiivisuutta ihmisen ollessa hädässä. Kristillisdemokraatit haluavat siksi siviilirohkeuslain, joka velvoittaisi jokaisen auttamaan hädässä olevaa kanssaihmistä, tilanteen ja omien edellytystensä mukaisesti. Sellainen laki vahvistaisi inhimillisyyttä ja vähentäisi rikollisuutta.

JAA! Äänestä meitä 17. syyskuuta

Minulle syyskuun 17.päivän vaaleissa on kysymys yhteiskunnan muuttamisesta. Perheenjäsenten mahdollisuudesta pitää yhtä ja saada aikaa toisilleen. Lasten kasvuympäristöstä. Vanhusten oikeudesta tuntea tuulen henkäys hiuksissaan ja kuulla ystävällinen sana.  Yhteiskunnasta ilman syrjintää. Kysymys on ilosta, kun yritysidea kestää. Ja silmäparin loistosta kun on kuullut uutisen - olet saanut työpaikan!

Sinun on tehtävä tärkeä valinta. Sinä voit äänelläsi antaa tukesi tällaiselle muutokselle. Tai voit äänestää nyt näkemäämme yhteiskuntakehitystä.

Jos sinä, niin kuin minä, haluat tehdä työtä kaikille kuuluvan yhteiskunnan hyväksi, jossa on sekä turvallisuutta että valinnanvapautta – silloin sinun tulee antaa äänesi kristillisdemokraateille.

Göran Hägglund
Puoluejohtaja

Kristillisdemokraatit

Arvoihin suuntautuva aatepuolue
Kristillisdemokraatteja ei perustettu vaalimaan jonkin erityisen yhteiskuntaryhmän etuja, vaan edistämään kristilliseen etiikkaan perustuvia aatteita. Puolueemme nimen selitämme siten, että kannatamme demokratiaa, joka rakentuu kristilliseen ihmisnäkemykseen ja arvoperustaan. Kaikki, jotka jakavat ajatuksemme, ovat tervetulleita puolueeseen.

Arvoihin suuntautuva aatepuolue
Kristillisdemokraatit ovat arvoihin suuntautuva aatepuolue. Arvoihin suuntautuvaa yhteiskuntanäkemystä voidaan kuvata seuraavasti: kansalaiset käsittävä, todellisuudelle uskollinen ja kestävä ihmisnäkemys luo parhaat edellytykset hyvälle yhteiskunnalle.

Ihmisarvo tärkein periaate
Oikeus elämään on muiden ihmisoikeuksien perusedellytys. Ihmisarvon täytyy olla tärkein periaate politiikan koko kentällä. Ihmiselämä on loukkaamaton ja kaikilla ihmisillä on sama arvo.

Henkilökohtainen ihmisnäkemys
Henkilökohtaisuus on kristillisdemokraattien vaihtoehto yksilöllisyydelle ja kollektiivisuudelle ja tämä ihmisnäkemys vastaa todellisuutta. Meille yksityinen henkilö ei ole itseriittoinen ja muista riippumaton, mutta hän ei myöskään ole nimetön ratas yhteiskunnan koneistossa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, mutta hän tarvitsee yhteyttä muihin voidakseen kehittyä. Jokainen henkilö on syntynyt muiden henkilöiden yhteydessä ja riippuvaisuussuhde on molemminpuolinen. Ihmisellä on sekä ruumiillisia että sielullisia ja henkisiä tarpeita. Kristillisdemokraattisessa yhteiskuntatyössä lähtökohtana on siksi ihminen kokonaisena ja siinä painotetaan ihmisen yhteyden tarvetta.

Perhe on tärkein yhteisö. Tässä pienessä ryhmässä perheenjäsenet saavat mahdollisuuden kohdata rakkautta, huolenpitoa ja ymmärtämystä, mutta heille asetetaan myös vaatimuksia ja he joutuvat ottamaan vastuuta.

Ihmisen epätäydellisyys
Ihmisnäkemyksemme lähtee siitä, että ihminen on järkevä ja voi valita hyvien ja pahojen tekojen välillä, ja että ihminen on vastuussa omista teoistaan. Ihminen voi tehdä hyvää, mutta pikainen katsaus 1900-luvun historiaan osoittaa, että ihminen voi myös tehdä paljon pahaa. Ihminen ei ole täydellinen. Tämän epätäydellisyyden oivaltaminen saa meidät esimerkiksi pyrkimään vallan jakamiseen, jotta yksittäiset ihmiset tai ryhmät eivät saisi aivan liian paljon valtaa, ja se saa meidät suhtautumaan nöyrästi omaan poliittiseen toimintaamme. Kristillisdemokraatit eivät liioin luule, että olisi mahdollista rakentaa täydellinen onnen valtakunta maan päälle. Epätäydellisyyden oivallus saa myös meidät ymmärtämään, että kaikki voivat tehdä väärin ja että kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden.

Haltija-ajatus
Haltija-ajatus merkitsee, että ihmisellä on vastuu käyttää ja säilyttää sen sijaan että hän kuluttaisi, heittäisi pois ja hävittäisi. Kaikki tekomme vaikuttavat sekä omaan aikaamme että jälkipolviin. Tämä koskee kaikkia yhteiskunnan alueita, mutta ehkä erityisesti suhtautumista yhteiskuntatalouteen ja ympäristöön. Kristillisdemokraatit vastustavat niitä kulutusyhteiskunnan varjopuolia, jotka ovat johtaneet materialismin inspiroimaan kuluta - ja hävitä-filosofiaan. Tähän mennessä se on johtanut vastuuttomaan talouteen, jonka seurauksena ilmaa, vesistöjä ja maata on myrkytetty.

Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate
Tämä periaate on työkalu, joka merkitsee sitä, että päätökset on tehtävä alimmalla mahdollisella tarkoituksenmukaisella tasolla. Kuntien ei pidä puuttua siihen, minkä perheet voivat päättää omin avuin. Siitä mistä kunnat selviävät itse ei saa tulla valtiopäivien ja hallituksen asiaa. Samoin EU:n ei pidä ohjata Ruotsia asioissa, jotka Ruotsi voi itse hoitaa parhaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Useimmiten subsidiariteetti merkitsee hajasijoitusta, mutta joskus se voi johtaa päätösten siirtämiseen korkeammalle tasolle. Suuret ympäristöongelmat ratkaistaan esimerkiksi parhaiten Euroopan tasolla ja kansainvälisesti.

Solidaarisuusperiaate
Solidaarisuus voidaan määritellä inhimillisyydeksi ja rakkaudeksi, joka lähtee kultaisesta säännöstä – kaiken minkä tahdot ihmisten tekevän sinulle pitää sinun myös tehdä heille. Haluamme vaalia kaikkien ihmisten henkeä, vapautta ja ihmisarvoa, maantieteellisestä välimatkasta riippumatta. Haluamme olla solidaarisia heikkoja ja sorrettuja kohtaan, pyrkiä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasoittaa rakenteelliset epäoikeudenmukaisuudet ja luoda yhteiskunnan antien oikeudenmukaisen jakautumisen. Kaikki lasketaan mukaan ja kaikki kuuluvat yhteiskunnan yhteyteen. Tätä kutsumme solidaarisuusperiaatteeksi.

Kristillisdemokraatit

Arvoihin suuntautuva aatepuolue

Lyhyt historiikki
Ruotsalainen puolue nimeltä Kristen Demokratisk Samling (KDS) eli kristillisdemokraattinen kokoomus perustettiin vuonna 1964. Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Birger Ekstedt. Ekstedtin kuoleman jälkeen Alf Svenssonista tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 1973, ja tätä virkaa hän hoiti aina vuoteen 2004, jolloin Göran Hägglund valittiin uudeksi puolueen puheenjohtajaksi. Vuonna 1996 puolue vaihtoi nimensä kristillisdemokraateiksi (Kristdemokraterna, kd).

Vaalien tulokset
Puolueen vaaleissa saavuttamat äänimäärät olivat melko vähäisiä monina vaalivuosina. Ne vaihtelivat 1,4 prosentin ja 1,9 prosentin välillä vuosina 1964-1982. Vuoden 1985 vaaleissa puolue solmi vaaliliiton keskustapuolueen kanssa. Vaalikartellissa ääniä tuli 2,6 prosenttia ja puolue sai yhden paikan valtiopäivillä. Alf Svensson tuli valituksi. Vuoden 1988 vaalien edellä vaaliyhteistyö lakkasi ja puolue sai 2,9 prosenttia äänistä ja jäi ilman valtiopäiväedustusta.

Vuoden 1991 vaaleissa puolue koki läpimurron ja sai 7,1 prosenttia äänistä. Valtiopäiville valittiin 26 edustajaa ja puolue sai myös hallitusvastuun yhdessä keskustapuolueen, kansanpuolueen ja maltillisen kokoomuksen (moderaattien) kanssa. Kristillisdemokraatit saivat kolme ministerinsalkkua hallituksessa. Puolueenjohtaja Alf Svenssonista tuli kehitysapuministeri ja varaulkoministeri, Inger Davidsonista siviiliministeri ja Mats Odellista liikenneministeri.

Vuoden 1994 vaaleissa puolue sai 4,1 prosenttia äänistä ja 15 valtiopäiväpaikkaa. Puolueesta tuli jälleen oppositiopuolue..

Vuoden 1998 vaaleissa puolue sai 11,8 prosenttia äänistä ja 42 kristillisdemokraattista edustajaa valtiopäiville.

Viime valtiopäivävaaleissa, jotka pidettiin vuonna 2002, kristillisdemokraatit saivat 9,1 prosenttia äänistä ja 33 edustajaa valtiopäiville.

Jo puolueen perustamisesta lähtien se sai edustajia kunnanvaltuustoihin eri puolilla Ruotsia. Tämä edustajuus on jatkuvasti lisääntynyt ja laajeni vähitellen vuosien mittaan koskemaan myös maakäräjiä. Siten puolueen luottamushenkilöt hankkivat poliittista pätevyyttä ja parlamentaarista kokemusta.

Kristillisdemokraatit ovat nykyisin edustettuina myös EU-parlamentissa, jossa puolueella on yksi paikka.

1987 – uusi ohjelma ja uusi nimi
Vuonna 1987 puolue uudisti täysin ohjelmansa ja vaihtoi nimensä kristillisdemokraattiseksi yhteiskuntapuolueeksi (Kristdemokratiska Samhällspartiet, lyhennettynä KdS). Vuonna 1993

ohjelmaa uudistettiin jälleen ja vuonna 1996 puolueen nimi muutettiin taas kerran. Uusi nimi on Kristdemokraterna (kristillisdemokraatit). Puolueen vertauskuva on valkovuokko tummansinistä taustaa vasten. Nykyinen periaateohjelma hyväksyttiin puolueen valtakunnallisessa kokouksessa Piitimessä vuoden 2001 kesäkuussa.

Puolue on vuodesta 1984 lähtien ollut kristillisdemokraattisen internationaalin, CDI:n jäsen. Vuonna 1995 puolueesta tuli EPP:n täysvaltainen jäsen. EPP on Euroopan kristillisdemokraattisten puolueiden yhteenliittymä.

Tärkeimmät kysymykset
Puolueen profiilissa on korostettu etiikan/moraalin merkitystä hyvälle yhteiskunnalle, perheen ja koulun perustavaa merkitystä, hoito- ja huoltokysymyksiä sekä kansainvälistä solidaarisuutta.

Tällainen on organisaatiomme
Kristillisdemokraattinen puolue (kristillisdemokraatit) on poliittinen puolue, joka yhdessä jäsenliittojensa, kristillisdemokraattisen nuorisoliiton (KDU), kristillisdemokraattisen naisliiton ja kristillisdemokraattisen senioriliiton kanssa työskentelee kristilliseen ihmisnäkemykseen ja arvopohjaan rakentuvan demokraattisen yhteiskunnan puolesta.

Kristillisdemokraateilla on tätä nykyä runsaat 24 000 jäsentä ja puolueen organisaatio koostuu pääasiassa kolmesta tasosta: paikallisosastosta (joka tavallisesti vastaa kuntaa), piiristä (joka vastaa lääniä) ja valtakunnan järjestöstä (koko valtakunta). Valta lähtee jäsenistä. Jäsenet käyttävät vaikutusvaltaansa suoraan paikallisosaston tasolla ja jäsenten valitsemien edustajien välityksellä piirin ja valtakunnan järjestön tasolla.

Jokaisella jäsenellä on oikeus tehdä ehdotuksia siitä mitä mieltä kristillisdemokraattien tulisi olla erilaisissa poliittisissa kysymyksissä. Tämä tehdään kirjoittamalla aloite Kristillisdemokraattien valtakunnankokoukselle (kongressille). Puoluekokous käsittelee kaikki aloitteet, vaikka puolueen paikallisosasto tai piiri eivät tukisikaan ehdotusta.

Paikallisosastot
Jokainen jäsen kuuluu paikallisosastoon, tavallisesti asuinpaikkakunnallaan. Paikallisosaston korkein päättävä elin on vuosikokous. Kaikilla jäsenillä on oikeus olla läsnä vuosikokouksessa, tehdä aloitteita ja äänestää. Vuosikokouksessa valitaan paikallisosaston johtokunta, jonka tehtävä on johtaa paikallisosaston työtä vuosikokousten välissä. Vuosikokouksessa valitaan myös edustajat, jotka edustavat paikallisosastoa piirin vuosikokouksessa (distriktsstämman).

Paikallisosasto vastaa kunnallispolitiikan hoidosta, jäsenhankinnasta ja kristillisdemokraattiselle politiikalle myönteisen mielipiteen muokkauksesta. Se järjestää koulutusta ja toimintaa sekä hoitaa vaalityötä. Paikallisosaston johtokunta päättää, ketkä edustavat puoluetta kunnan lautakunnissa. Lisäksi paikallisosasto vastaa siitä, että jäsenten vuosikokouksessa tekemät päätökset toteutetaan.

Piirit
Kaikki paikallisosastot kuuluvat piiriin. Piirin vuosikokous (distriktsstämman) on piirin korkein päättävä elin. Kaikilla jäsenillä on oikeus olla läsnä vuosikokouksessa ja tehdä aloitteita. Äänioikeus on kuitenkin vain niillä, jotka paikallisosastot ovat valinneet ehdokkaikseen. Piirin vuosikokouksessa valitaan piirihallitus, joka vastaa maakäräjä- ja aluepolitiikasta ja niiden valinnasta, jotka edustavat puoluetta maakäräjien/alueen eri lautakunnissa ja johtokunnissa. Piirin vuosikokouksessa valitaan myös piirin edustajat puolueen valtakunnalliseen kokoukseen.

Piirihallituksen tehtävä on johtaa piirin työtä vuosikokousten välisenä aikana ja toteuttaa piirin vuosikokouksen tekemät päätökset. Piiri tukee paikallisosastoja niiden jäsenhankintatyössä, koulutuksen ja toiminnan järjestämisessä, kunnallispolitiikan hoidossa jne. Se vastaa myös niiden tehtävien ratkaisemisesta, jotka ovat liian laajoja yksittäiselle paikallisosastolle ja jotka helpommin ratkaistaan yhteistyössä useampien paikallisosastojen kanssa. Kun vaalit lähestyvät piiri johtaa alueellista vaalityötä ja järjestää yhteen vaalityön piirin alueella.

Jokaisella piirillä on kanslia ja useimmilla piireillä on palveluksessaan myös niin kutsuttu asiamies.

Valtakunnan järjestö
Puolueen korkein päättävä elin on valtakunnallinen puoluekokous, joka pidetään joka vuosi juhannuksen jälkeisellä viikolla. Valtakunnallinen kokous, jossa on noin 300 äänioikeutettua edustajaa, päättää puolueen politiikasta ja valitsee puoluehallituksen. Puoluehallitus johtaa puoluetta puoluekokousten välillä ja puoluehallituksen puheenjohtaja on puoluejohtaja Göran Hägglund. Puoluehallitus johtaa puolueen valtakunnallista politiikkaa ja on vastuussa siitä. Puolueen organisatorista kehitystä johdetaan tukemalla piirien ja paikallisosastojen työtä. Puoluehallituksella on apunaan kanslia (puolueen pääkonttori), joka sijaitsee Tukholman Vanhassa kaupungissa.

Lokakuussa valitaan joka vuosi puoluevaltuusto. Puoluekokouksen tavoin puoluevaltuustossa on piirin ja puoluehallituksen edustajia. Puoluevaltuuston tehtävä on päättää puolueen budjetista ja toimintasuunnitelmasta sekä vaalien suunnittelusta. Lisäksi puoluevaltuusto käsittelee puolueen organisaatiota koskevia aloitteita.